DBR

Lukusuunnitelma:
1. kierros 23.11-13.12.09
-luen 3 ensimmäistä artikkelia, jotka ovat:
Brown, A. (1992). Design experiments: Theoretical and methodogical challenges in creating complex intervention in classroom settings.
Barab, S. & Squire, K. (2004). Design based research: Putting s stake in the ground.
Bereiter, C. (2002). Design research for sustained innovation.

Havaintoja
Mikä on tärkeää?
DBR tutkimuksessa voidaan käyttää sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä
DBR tutkmusta hyödynnetään eriyisesti ihmistieteissä
Tutkimuksen avulla voidaan tehdä huomioita todellisista tilanteista ilman laboratorio-olosuhteita
DBR:n avulla voidaan kehittää olemassa olevia toimintamalleja ja aikaan saada pysyviä muutoksia
Mitä en vielä ymmärrä?
Mikä on lopulta tutkijan rooli tutkimuksessa?
Kuinkan paljon tutkijan läsnäolo vaikuttaa tutkittavan ryhmän toimintaan?
Voidaanko tutkimustulokset yleistää?
Mitä oivalsin?
Mielenkiintoinen tutkimuksellinen lähestymistapa
Voidaan hyödyntää monenlaisissa konteksteissa
Mistä voi olla hyötyä jatkoa ajatellen?
Hyödyllinen menetelmä jos halutaan muuttaa olemassa olevaa oppimisympäristöä

Päätelmiä
”Design Research” on lähestymisapa, jolla on pidemmät juuret tietojenkäsittelytieteissä
Kontekstin kompleksinen luonne
Kuvio prosessista olisi ollut selventävä
Ilmiöt ovat kontekstisidonnaisia ja tulosten soveltaminen käytäntöön haastavaa
Tutkimus tehdään siellä missä tutkittavaan ilmiöön liittyviä asioita tapahtuu eikä laboratorio-olosuhteissa
Tutkimukseen osallistuja osallistuu myös analysointiprosessiin
Millä tavalla tutkija vaikuttaa kontekstiin?
Tutkijan on ilmeisesti tarkoituskin vaikuttaa kontekstiin ja tutkimuksen kulkuun
Millä tavalla poikkeaa ”action research” menetelmästä?
Onko sittenkään uusi lähestymistapa vaiko kokoelma vanhoja malleja?
Tarkoituksena aikaan saada pysyvää muutosta
Radikaalit innovaatiot ovat mahdottomia?
Täytyy tutustua aiheeseen vielä tarkemmin, josko aukeaisi sitten paremmin

2. kierros 14.12-13.1.10
-luen 3 seuraavaa artikkelia, jotka ovat:
Edelson, D.C. (2002). Design research: What we learn when we engage in design.
Wang, F. & Hannafin, M.J. (2005). Design based research and tecnology-enhanced learning environments.
Barab, S, Arici, A. & Jackson, C. (2005). Eat your vegetables and do your homework: A design-based investigation of enjoyment and meaning in learning.

 

 Havaintoja
Artikkeleissa käsiteltiin paljon samoja asioita kuin kolmessa ensimmäisessäkin. Edelson (2002) käsittelee artikkelissaan design tutkimusta strategiana, jota voidaan käyttää esimerkiksi terioiden kehittelyssä ja parantelussa. Nyt itselleni tuli paremmin selväksi se, että ei ole kysymyksessä tutkimusmenetelmä vaan strategia, jolla voidaan kehittää sekä teoriaa että käytäntöä. Edelson kuvaa artikkelissan e eri tyyppistä teoriaa, joita voidaan kehittää desing tutkimuksen avulla: 1) domain theories (alakohtainen teoria)  2)design frameworks (design viitekehys) sekä 3) design methodologies (design-metodologia).

 

Wangin ja Hannafin (2005) artikkelissa kuvataan DBR:n käyttöä teknologiatuetuissa oppimisympäristöissä. Artikkelissa on myös kaksi selkeää taulukkoa, joissa ensimmäisessä (table 1) kuvataan DBR:n muunnelmia ja metodeja sekä toisessa (table 2)  DBR:n ominaispiirteitä.

 

Barab, Arici ja Jackson (2005) kuvaavat artikkelissaan koluikäisille suunnatun pelillisen oppimisympäristön kehittelyä. Heidän lähtökohtanaan on näkemys, että leikki-ikäiset oppivat leikin kautta mutta kouluikäisille oppimisesta on tullut työtä. Pelillisen oppimisympäristön kautta he tarjoavat kouluikäisille mahdollisuuden oppia pelin (”leikin” ) avulla.

 
Päätelmiä
Oppimisen tutkjoilla ja kehittäjillä on hyvin samansuuntainen näkys DBR:stä. Artikkeleissa kuvataan teorioiden kehittämistä ja tutukimista mutta ei niinkään käytettyjä metodeja. Huomio kiinnittyy oppimisympäristöihin ja niihin liittyviin kokeiluihin ja kehittelyihin. DBR:n hyviä puolia korostetaan mutta heikkouksia ei tuoda esille. Edelleen korostetaan tutkimuksen eksperimentaalista luonnetta ja ”ulostuloa” laboratoriotilanteista. Siinä mielessä DBR puolustaa paikkaansa, että oppimisen tutkiminen labpratoriotilanteissa ei varmastikaan voi vastata todellisia luokka- ja oppimisympäristöjä. Itselleni ei ole vielä selvinnyt se, että miten ”design” tässä kontekstissa suomennetaan? Mitä sillä tarkoitetaan? Miten näissä tutkmiuksissa tapahtuu analyysi ja synteesi?

3. kierros 14-31.1.2010

Luen artikkelit 7 ja 8 sekä yhden vapaavalintaisen, jotka ovat:

Barab, S. (2006). Design based research.

Joseph, D. (2004). The practice of design based research: Uncovering the interplay between design, research and the real world context.

Confrey, J. (2006). The evolution of design studies as methodology.

Havaintoja

Barab käsitteli artikkelissaan design tutkimuksen tekemistä ja pohti mm. tutkimuksen luotettavuutta. aika lailla artikkeli pyöri samojen teemojen ympärillä kuin aiemmatkin artikkelit.

Josephinkirjoittaa artikkelissaan mm. siitä, että design tutkimuksissa käytetyt menetelmät eivät ole olleet vakiintuneita. Tärkeää on pohtia sitä, miten designin ja tutkimuksen tavoitteet liittyvät käytäntöön. Tärkeää on kyetä antamaan ohjeita siitä , miten DBR toimii. Artikkelissa kuvataan myös tilannetta, jossa yksi ja sama henkilö on vastuussa sekä designista, tutkimuksesta että käytännöstä??

Confreyn artikkeli käsittelee edelleen designin käyttöä opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Päätelmiä:

Edelleen artikkeleissa käsiteltiin pääosin samoja asioita kuin aiemmissakin artikkeleissa. Teorioiden kehittäminen ja tutkimus kuvataan mutta ei niikään varsinaisesti käytettyjä metodeja. tämän kurssin aikana on käynyt hyvin selväksi se, että designia käytetään juuri oppimisympäristöjen ja opetuksen kehittämiseen. hieman epäselvää on se, että onko välillä kyse enemmänkin kokeiluista kuin tutkimuksista. Artikkelit ovat pitkälti kertovia ja kuvailevia. Erikoista on mielestäni mm. se, että sama henkilö on useammassa roolissa yhdessä ja samassa tutkimuskokonaisuudessa. Mikä on tutkijan vaikutus lopputuloksiin muutenkin? Voidaanko tuloksia kuitenkaan yleistää tai toistaa jossain toisessa ympäristössä? Myös luennolla tuli esille se, että oppimistilanteen ohjaajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ja tavalla toimia on suuri merkitys. Ei voida kehittää ”kehittävän opettajan” prototyyppiä, joka toimisi kaikissa oppimisympäristöissä.

Selvennystä olisin kaivannut siihen, että mitä designissa tarkoitetaan teorialla? Onko tutkimuksen tilaajalla mahdollisuus vaikuttaa tuloksiin? Teorian kehittäminen designissa on tutkimuksellisuuden kannalta tärkeää. Kuvataanko teoriassa keinoja muuttaa olemassa olevia käytäntöjä? Toisaalta myös tutkijat ovat tuoneet esille designin haasteita, mikä sinällään on hyvä asia. Dokumentointi design tutkimuksissa on tärkeää erityisesti toistettavuuden kannalta.